Onko elämässä jotain minkä vuoksi voisi olla todellisesti iloinen? En minä ainakaan sellaista tiedä. kaikki vain kuolevat heti kun tulevat elämääni, tai sitten ovat täys ääliöitä vaikka näyttävätkin hyvältä.

Kahdeksan vuotta yhdessä oltiin ja nyt sä lähdit pois, mikset tuu takas, kun pyydän?
Teen mitä vain, itken, nauran, huudan, tai lyön, mitä ikinä vain keksitkin, tule takaisin,
Minulla on sinua niin ikävä että tuntuu kuin kyyneliin hukkuisin, en voi kunnolla hengittää, ahdistaa,
Tule takaisin, niin halaan sua enkä päästä ikinä irti, itkisin ilosta ja eläisin siinä hetkessä, en päästäisi koskaan irti, puristaisin vain kovempaa, mutta en kuitenkaan vahingossa kuristaisi, saisit minulta kaiken mitä ikinä vain haluat, jos vain tuut takaisin mun elämääni, koulussa en voi olla tai katsoa eteenpäin kun sua vaan mietin ja sitten pääsee kyyneleet irti eikä kukaan ymmärrä kun ei ne idiootit tiedä, mikä mulla on
ei ne edes tiedä että sä kuolit pois, ne luulee et sä kotona häkissä makaat nytkin ja sitten juokset ympäriinsä, *mutta ei ne totuutta tiedä, koska mä en tahdo sitä niille kertoa, ahdistaa,*
En mä voi puhua niille, ne on täyttä paskaa, en mä voi olla hiljaa, tai muutn saatan tehdä jotain mitä myöhemmin katuisin. Tule takaisin, tarpeeksi kauan olet poissa ollut, pois lähdit 12.8.2007, ja kuolen ikävään.

1521167.jpg(c) Kettju
Puppe 200? - 2007

Mun mielessä olet aina ja ikuisesti, koskaan en sua unohda, mutta jos kuitenkin helpottaisit elämääni ja tulisit takaisin. Ei kukaan tätä tuskaa ymmärrä, koska mä en sitä niille kerro, tahdon vain muualle tästä kaupungista, ja maasta ja muuttaa pois.